Kalastusluvat Suomessa

Suomessa kalastaminen on pitkälti luvanvaraista toimintaa, jonka tarkoituksena on pitää kalakannat elinvoimaisina ja välttää liikakalastusta. Lupia on eri tyyppisiä erilaisiin tarkoituksiin ja osaan kalastusta ei tarvita lupia lainkaan.

Luvanvarainen kalastus

Suomessa on käytössä muutamia erilaisia kalastuslupia. Lupiin liittyy kalastonhoitomaksu, joka maksetaan vähintään vuosittain. Tämä Metsähallitukselle menevä raha käytetään kalavesien hoitoon.

Jos olet kiinnostuneempi virtuaalisesta kalastuksesta vaikkapa Big Bass Bonanzan parissa, kannattaa sinun etsiä joltakin nettikasinolta no deposit bonus ja lähteä pelaamaan!

Vapalupa

Vapaluvan haltija voi kalastaa uistimella, perholla, pilkkimällä tai onkimalla – riippuen lupa-alueen omista ehdoista. Metsähallituksen hallinnoimilla vesialueilla on paljon erilaisia kalastuspaikkoja, aina laajoista vesistökokonaisuuksista yksittäisiin jokiin ja järviin. Hankkimalla alueelle voimassa olevan vapaluvan voit kalastaa siellä luvan sanelemia välineitä käyttäen ja kalakiintiötä noudattaen. Luvat vaihtelevat kolmen tunnin lyhyestä passista aina koko kauden lupaan asti.

Pyydyslupa

Suomen valtion vesialueista osa on niin sanottuja pyydyslupa-alueita, joille kalastajat voivat erikseen hankkia lupia Metsähallitukselta. Näillä alueilla sallittuihin kalastusmenetelmiin kuuluvat verkot, katiskat, syöttikoukut, rysät, mertapyydykset, pitkäsiimat, atraimet, harppuunat ja jouset. Pyydysluvat myönnetään vain virkistyskalastusta varten – kaupalliset luvat on hankittava erikseen, mikä lisää myös harrastelijoiden turvallisuutta. Pyydyslupa on voimassa yhden kalenterivuoden ja se on aina vene- tai pyyntikuntakohtainen.

Ravustuslupa

Metsähallitus tarjoaa luvanhaltijoille mahdollisuuden nauttia ravustuksesta eri vesistöissä ympäri Suomea. Monilla alueilla esiintyy sekä kotoperäisiä jokirapuja että amerikkalaisia täplärapuja ja ravustajien on tärkeää tunnistaa näiden kahden lajin erot tautien leviämisen estämiseksi. Lupakustannukset riippuvat siitä, kuinka monelle merralle tai muulle pyydykselle lupaa haetaan. Kaikkiin vesistöihin ei myönnetä ravustuslupia, jos niiden rapukanta on heikko. Kohteisiin ja ravustajiin sovelletaan myös aina tiettyä mertakiintiötä.

Miksi kalastuslupia tarvitaan?

Kalastusluvat ovat tärkeä tapa suojella ja ylläpitää kalakantoja. Luvissa määritetyt saaliskiintiöt varmistavat sen, että vesistössä on aina riittävästi kaloja. Liikakalastus voi pahimmillaan johtaa biologisen monimuotoisuuden ja virkistysmahdollisuuksien vähenemiseen sekä kalastuksesta riippuvaisten elinkeinojen vahingoittumiseen. Kalastusluvista on siis paljon hyötyä sekä kalakantojen suojelemisessa että kalastuksesta elantonsa saavien henkilöiden kestävän toiminnan mahdollistamisessa.

Mitkä kalastustavat eivät vaadi lupaa?

Onkiminen, pilkkiminen ja silakan litkaus ovat kolme laissa määriteltyä kalastusmuotoa, jotka eivät edellytä lupaa. Ne ovat niin sanottuja yleiskalastusoikeuksia. Nämä oikeudet sallivat vain yhden vavan käytön; useammalla vavalla kalastavan 18–64-vuotiaan henkilön on maksettava kalastonhoitomaksu ja hankittava kalastuslupa.

On kuitenkin huomattava, että tietyillä alueilla kalastus on näilläkin tavoilla kielletty ilman erillistä lupaa. Näitä ovat esimerkiksi vaelluskalavesistöjen kosket ja virrat sekä muut vesistöt, joissa kalastus on jonkin säädöksen nojalla erityisesti kielletty.

Kalasta vastuullisesti

Vastuullinen kalastus tarkoittaa ympäristöä, muita kalastajia ja kalakantoja kunnioittavaa toimintaa. Muista aina hankkia asianmukaiset luvat silloin, kun niille on tarvetta ja noudattaa eri kalastustapoihin liittyviä sääntöjä ja ohjeita. Näin toimimalla autat varmistamaan, että kalastus voi jatkua maassamme tulevaisuudessakin.