Urheilukalastus herättää jo terminä mielleyhtymän huipputeknisistä kalastusvälineistä. Vaikka tämä pitää nykyään hyvinkin paikkansa, on kalastusvälineitä kuitenkin monenlaisia. Vanha kunnon onkivapakin on vielä hyvin monella harrastajakalastajalla käytössä.
Moni muistaa mökiltä löytyvän vanhan virvelin, kyseessä oli usein ns. umpikela. Virvelöintiin onkin käytössä kolmen tyyppisiä keloja ja pääasiassa paria eri tyyppiä vapoja. Erilaisia keloja kutsutaan nimillä umpikela, avokela ja hyrräkela. Kaikissa keloissa on puola, johon siima keritään ja kaikissa kolmessa kelatyypissä on kussakin erilainen tapa vapauttaa siima puolalta kun uistinta heitetään.
Umpikela
Usealle kalastajalle umpikela on ensimmäinen kosketus virveleihin. Umpikela löytyy monen mökin kaapista tai komerosta ja sitä pidetään usein ns. aloittelijoiden kelana. Tämä johtuu siitä, että aloittelijalle umpikela on usein helpoin kela käyttää ja sillä niin kutsuttujen siimasotkujen mahdollisuus on huomattavasti pienempi kuin kahdella muulla kelatyypillä. Umpikelassa puola on piilotettu umpinaisen kotelon sisään ja puolan vapautusmekanismi on yhden napin takana. Kalastajan ei tarvitse muuta kuin pitää nappia pohjassa peukalollaan ja vapauttaa se heiton aikana sillä hetkellä kun haluaa päästää uistimen matkaan.
Avokela
Avokela on yleisin urheilukalastuksessa käytetty kela. Toisin kuin umpi- tai hyrräkelaa, avokelaa pidetään vavan alapuolella. Puola on pitkittäissuunnassa ja siiman kerimisestä puolalle vastaa sanka joka myös estää siiman purkautumisen puolalta. Heitettäessä kalastaja avaa sangan ja pitää siimaa sormensa alla, heiton aikana hän vapauttaa siiman sormensa alta jolloin viehe pääsee vapaasti lentämään. Siimajarrun osalta avokeloja on olemassa kahta erilaista tyyppiä, toisessa tyypissä siimajarru on puolan päässä (näitä kutsutaan etujarrullisiksi keloiksi) ja toisessa tyypissä siimajarru löytyy rungon peräpäästä (tätä kelatyyppiä kutsutaan takajarrulliseksi).
Hyrräkela
Hyrräkelaa pidetään edistyneen harrastajan kelana. Hyrräkeloihin törmää usein lohijoilla tai avomerikalastuksessa. Toisin kuin umpi- tai avokelassa hyrräkelassa puola on pitkittäissuunnassa vapaan nähden, tämä mahdollistaa sen, että hyrräkelalla pystyy usein heittämään pidempiä heittoja kuin avo- tai umpikelalla. Hyrräkeloissa on kaksi jarrua, toinen on väsytyskäyttöön tarkoitetu siimajarru ja toinen heittämiseen tarkoitettu heittojarru. Kokeneet hyrräkelan käyttäjät eivät yleensä käytä heittojarrua ollenkaan, vaan käyttävät peukaloaan siiman jarruttamiseen heiton aikana, jolloin hyrräkelalla pystyy heittämään huomattavasti pidempiä heittoja.